Minulta on viime aikoina usein kysytty kuinka treenaan tulevaa koitostani varten. Samalla autenttinen palaute projektista on sisältänyt kannustuksen : ”kyllä sä pystyt siihen, sulla on erinomainen pohja”. Toki pohjat ovat sprintterilläkin kovat, mutta kilpaurheilu-urastani on jo 16 vuotta ja 12-16 tunnin jatkuvat suoritukset eivät ole entiselle lajilleni ominaisia. Töitä on siis paljon ja siksi olen halunnut aloittaa määrätietoisen valmistautumisen hyvissä ajoin.

TAVOITE

Aion nousta ensivuoden heinä-elokuun vaihteessa Mont Blancin (4809m) huipulle. Yhdelle Seven Summits-vuoren huipuista. Seitsemän huippua (engl. Seven Summits) ovat korkeimmat vuoret maapallon seitsemällä mantereella.
Mont Blancin huippupäivänä täytyy pystyä kulkemaan haastavissa olosuhteissa tasaisen tappavalla tahdilla parin minuutin pausseilla 12-16 tuntia vuoren rinnettä ylös ja takaisin alas. Kaikki harjoitteluni tulee seuraavan vuoden aikana valmistamaan minua äärimmäiseen kestävyyssuoritukseen, sillä turvallisuussyistä huipulle nousuun voi käyttää vain tietyn määrän aikaa, jotta alas ehditään laskeutua turvallisesti. Vuoret eivät anna armoa ja olosuhteet ovat aina arvaamattomat. Huippukunto takaa parhaat mahdollisuudet huiputukseen (sääolosuhteille ei voi mitään), turvallisen kiipeämisen, mikä korostuu erityisesti ääriolosuhteissa, sekä koko alpinismin olemuksen; nautinnon henkeäsalpaavista näkymistä ja vuoritunnelmasta, sekä itsensäylittämisen tunteen.img_2776Vuoristossa ja jäätiköllä liikutaan turvallisuussyistä köysistöissä. Reitit ovat paikoittain erittäin kapeita ja tiputus reunoilla saattaa olla useita satoja metrejä. Kuva Ranskasta Aiguille du Midiltä  heinäkuu 2016.

ÄÄRIMMÄINEN SUORITUS

Mont Blancin huipulle kiipeäminen on äärimmäinen kestävyyssuoritus, mikä vaatii vankkaa aerobista kuntopohjaa ja ennen kaikkea sitkeyttä. Vuorilla syke nousee helposti 150-170 lyöntiin minuutissa. 10kg rinkka, vaihtelevat sääolosuhteet, sekä korkean ilmanala vähäinen happipitoisuus, mikä aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia lisäävät suorituksen rasittavuutta merkittävästi. Vuorenrinnettä kipuaminen on tuskaa, mutta moni pitää alastuloa vieläkin rankempana, sillä kävelytekniikka on täysin erilainen ja vuorenrinteen jyrkkyys kohdistaa paineensa jalkoihin täysin omalla tavallaan. Huipulle nousu on vain puoli suoritusta. Tiedän kokemuksesta, että nouseminen on erityisen raskasta minulle ison lihasmassan takia. Laskeuduttaessa jyrkkää vuorenrinnettä taas jalkojeni hyvästä etureisien voimatasosta on paljon apua. Näihin olosuhteisiin valmistautuminen vaatii Suomen oloissa hiukan luovuutta ja siksi olenkin lokakuussa lähdössä Chamonixiin treenaamaan viideksi päiväksi vuoristo-olosuhteisiin.

img_2940Mont Blancilla on kesälläkin lunta ja matkanteko tapahtuu osittain jääraudat kengissä ja hakku kädessä.

 SELVÄT SÄVELET

Valmentajani Nora Vuorio on tehnyt minulle suunnitelman koko vuodeksi, joka on paloiteltu 10 viikon jaksoihin. Palautuminen ja kehon- sekä mielen hyvinvointi tullaan ottamaan huomioon alusta alkaen huolellisesti. Ensimmäisinä viikkoina keskitytään säännöllisen treeni- ja ruokailurytmin saavuttamiseen, jotta rasvaa saadaan poltettua useita kiloja. Aloitamme siis perusasioilla. Peruskunnon ja kestävyysvoiman parantamisella. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea erilaista lenkkiharjoitusta (45 min, 1 h ja 2 h, sykealueet kaikissa on erilaiset), pian mukaan tulee myös mäki- ja porrastreenit, myöhemmin myös lisäpainojen kanssa ja pidempikestoisilla suorituksilla. Kestävyysvoimatreenejä ensimmäisen kymmenen viikon periodissa on kaksi. Niissä treenaamme noin 20-50% maksimipainoista, teemme pitkiä 15-30 toiston sarjoja, noin 30-60 sekunnin palautuksilla. Liikkeiksi olen valinnut perusliikkeitä, etukyykkyä, maastavetoa, penkkipunnerrusta jne.. Kaiken tämän yhdistäminen yrittäjän- ja perhe-elämän arkeen asettaa sen isoimman haasteen.

Vaikka valmentajani luottaa kykyyni suoriutua Blancin huiputuksesta, on minulla näin alussa tarve todistella itselleni että olen vielä vanhassa vedossa. Kävin eilen testaamassa 4h kestävyystreeniä metsässä keskisyykkeellä 133. Treeni tuntui yllättävän hyvälle ja pienellä tankkauksella toinen nelituntinen olisi onnistunut. Onneksi, sillä nyt helpompi jatkaa kohti kovia ja todella pitkiä treenejä.

 JATKUVA SEURANTA PITÄÄ SUUNNAN OIKEANA

Haluan seurata kehitystäni tarkasti. Minulle on jo tehty Inbody mittaus heti treenijakson alussa ja kolmannella treeniviikolla tehdään myös ensimmäinen ergotesti matolla. Testin suorittaa kestävyysurheiluun erikoistunut Espoon Hiihtoseuran valmentaja Mikko Hakkarainen. Testin avulla näemme tarkat sykealueet, jotta pystyn treenaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Hapenottokyky on toinen tärkeä seurattava asia. Sillä on selvä yhteys suorituskykyyn korkeassa ilmanalassa, muiden fyysisten ominaisuuksien lisäksi.

Seuraavassa blogissa kerron ruokavaliostani, jolla on tarkoitus pudottaa rasvoja, mutta varmistaa edellytykset hyville treenille. Samalla käyn läpi lisäravinteet mitä käytän tukemaan suoritustani.

Huipputerveisin, Mira <3

P.S Ja se huiputus, kyse ei ole suinkaan huijauksesta, vaan huiputuksesta puhutaan kun ollaan lähdössä tai jo kiivetty (huiputettu) vuoren korkeimmalle kohdalle, eli vuoren huipulle.