Terve talous ja menestyvät yritykset ovat kaupungin elinvoiman sekä kaupunkilaisten palveluiden kivijalka. Vastuullinen päätöksenteko, tarkka taloudenpito, rohkeat ja kasvuhakuiset yrittäjät sekä motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat tulevaisuutemme turva. Helsinki on vahva veturi ja suunnannäyttäjä koko Suomelle. Käytetään verovaroja viisaasti ja pidetään Helsinki vahvana ja vetovoimaisena myös tuleville sukupolville.

Laadukkaat koulut, toimivat terveyspalvelut, turvalliset kadut ja elinvoimainen kaupunki. Nämä ovat tärkeitä hyvän arjen elementtejä kaikille helsinkiläisille.

Investoinnit kouluihin, asuinalueisiin, viihtyisään ja vehreään ympäristöön, puistoalueisiin, liikuntapaikkoihin, toimivaan liikenteeseen ja hyviin palveluihin ovat välttämättömiä, vaikka kuntatalouden tilanne tulevina vuosina kiristyy. Katujen ja koulujen turvallisuus herättää erityistä huolta ja päättäjien on tehtävä määrätietoisia toimia asukkaiden arjen turvaamiseksi.

Tällä hetkellä Helsingin talous on vakaalla pohjalla, kiinteistöveroprosenttimme valtakunnallisesti minimissä ja kuntaveroprosenttimme kilpailukykyinen. Sotepalvelut uudistuksineen vie merkittävän osan kaupungin vuosittaisesta verokertymästä ja tämä on heikentänyt kaupungin investointikykyä ja kasvattanut velkataakkaa. Pidemmän päälle tämä ei ole kestävää. Se heikentää Helsingin investointikykyä ja uhkaa myös pitkän aikavälin kestävää kehitystä. Velkataakkaa ei voi kasvattaa hallitsemattomasti.

Hoitoon on silti päästävä ikään katsomatta ja apua on saatava juuri silloin kun sitä tarvitsemme. Päättäjien vastuulla on saada myös terveyspalvelut toimimaan. Haaste on mittava, mutta uskon että julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin tiiviillä yhteistyöllä onnistumme paremmin. Myös tekoäly ja digitalisaatio tulee ottaa rohkeasti repertuaariin, vaikka hoitavia käsiä ja ihmiskontaktia ei hoidon ja hoivan tarpeessa olevalle korvaa mikään. Molemmille on tarvetta ja paikkansa.

Kasvu ja kehitys ovat tärkeitä, mutta väkiluvun kasvun lisäksi kasvuun on saatava myös työllisten, sekä elinvoimaisten yritysten määrä. Laadukkaalla koulutuksella ja viisailla päätöksillä tulee kannustaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä menestymään mahdollisimman hyvin, jotta verotuotot riittävät infran, hyvinvoinnin ja julkisten palveluiden pyörittämiseen. Syömävelalla ei pitkälle pötkitä. Lupaprosessien on oltava sujuvia, verotuksen ja maksujen kohtuullisia ja keskustan vetovoimaa ja helppoa saavutettavuutta kaikilla liikkumismuodoilla on vahvistettava. Tässä osa keinovalikoimaa, jolla onnistumme.

Kodittomuus, huono-osaisuus ja huumeiden käytön lisääntyminen on yksi suurista haasteistamme tulevaisuudessa. Helsingin on kyettävä huolehtimaan myös heikompiosaisistaan. Ja suojeltava kaikin keinoin lapsia ja nuoria päihteiden väärinkäytön vaaroilta. Helsinki tarvitsee rohkeita, työntekoon ja yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvia päättäjiä. Päättäjiä, jotka näkevät tulevaisuuden positiivisena mahdollisuutena kehittää Helsinkiä, sen alueita ja palveluita ihmisten toiveet, tarpeet ja kokonaisturvallisuus edellä. Jokaisen pitää tunnistaa talouden haasteet ja nähdä tiekartta, jolla pääsemme myös taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin.

Olen valmiina palvelemaan Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Ja tekemään päätöksiä, joilla Helsinki pidetään elinvoimaisena ja vetovoimaisena Suomen metropolina niin asukkaille kuin vierailijoille.

Äitinä tiedän, miltä tuntuu lähettää lapsi kouluun ja toivoa, että koulumatka on turvallinen ja ympärillä on huolehtivia aikuisia. Myös illalla kotiin palatessa jokainen haluaa tuntea olonsa turvalliseksi. Päättäjänä haluan olla edistämässä arjen turvallisuutta, jotta jokainen helsinkiläinen ikään katsomatta, voi liikkua kotikulmillaan ja julkisilla paikoilla turvallisesti.

‍Turvallisuus ei synny sattumalta. Se vaatii päätöksiä ja toimia. Helsingin on oltava turvallinen paikka asua, työskennellä ja liikkua kaikkina vuorokaudenaikoina ja kaikissa kaupunginosissa. Kaupunkilaisten kokemaan turvattomuuteen, lisääntyneisiin katuväkivaltatapauksiin, jengirikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava määrätietoisesti. Kun puhumme turvallisuudesta, emme puhu vain rikollisuudesta tai valvontakameroista. Puhumme siitä, että jokainen helsinkiläinen – lapsista senioreihin – voi elää arkeaan ilman pelkoa.

Palo- ja pelastustoimen sekä poliisin riittävät resurssit on turvattava, jotta apua saa nopeasti silloin kun sitä tarvitsee. Turvallinen Helsinki on kaikkien etu. Se vaatii sekä kovia että pehmeitä toimia, joilla arjen turvaa vahvistetaan kaikille ikäryhmille. Helsingissä pitää voida kasvaa, elää ja liikkua ilman pelkoa. Kaupunkiympäristön tulee olla viihtyisä ja turvallinen kaikille.

Turvallinen ja sujuva liikenne on myös keskeinen osa arjen turvallisuutta. Haluan edistää fiksua liikennesuunnittelua, jossa huomioidaan niin autoilijat, pyöräilijät, joukkoliikenteen käyttäjät kuin jalankulkijatkin. Loputtoman pitkiksi venyvät katutyömaat ja sekavat järjestelyt kiristävät kaupunkilaisten hermoja, lisäävät ruuhkia ja onnettomuusriskiä. Tietöiden ja remonttien valmistumista on nopeutettava sanktioiduilla sopimuksilla ja kaupungin liikenneinfrastruktuurin kehittämistä on tehtävä pitkäjänteisesti. Sähköpotkulautojen käytöstä aiheutuvat ongelmat, kuten kaatuneet laitteet pitkin jalkakäytäviä ja tienpientareita ja varomaton ajokäyttäytyminen vaativat valvontaa. Ylilyönteihin ja vaaran aiheuttamiseen on puututtava. Skuutti on hyvä kulkupeli kaupunkialueella silloin, kun sitä käytetään järkevästi ja ajetaan riittävän pienellä nopeudella, onnettomuusriskiä aiheuttamatta.

Arjen turvallisuus ei rajoitu vain rikollisuuden torjuntaan, vaan se tarkoittaa myös kokonaisvaltaista hyvinvoinnista huolehtimista. Laadukkaat terveyspalvelut, mielenterveyspalveluiden mahdollisimman nopea saatavuus ja sosiaalinen tuki ovat keskeisiä tekijöitä kokonaisturvallisuuden luomisessa. Haluan olla varmistamassa, että jokainen helsinkiläinen saa tarvitsemansa avun ja hoidon mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava tarjoamalla mielekästä tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia. Ennaltaehkäisevä nuorisotyö on tärkeää. Kun nuorilla on vaihtoehtoja ja tukiverkostot toimivat, syrjäytymisen ja rikollisuuden riski vähenee.

Hyvin hoidetut ja valvotut julkiset tilat, riittävä valaistus pimeän aikaan ja katujen siisteydestä huolehtiminen vahvistavat niin viihtyisyyttä kuin kokonaisturvallisuuden tunnettamme. On varmistettava riittävät resurssit katujen, puistojen ja julkisten tilojen valvontaan ja kunnossapitoon, jotta tilat pysyvät viihtyisinä ja turvallisina ympäri vuoden.

Turvallinen arki kuuluu kaikille – tehdään yhdessä Helsingistä kaupunki, jossa jokainen voi liikkua ja elää ilman pelkoa.

Helsingissä on Suomen parhaat terveyspalvelut. Meillä on sekä osaavia huippuammattilaisia että jatkuvasti suurin harppauksin kehittyvä teknologia, mutta järjestelmä ei saa jähmettyä rakenteisiin, jotka eivät enää vastaa tämän päivän tarpeita. Siksi muutoksia on uskallettava tehdä. Myös resurssit on saatava riittämään. Rahan riittäminen alati kallistuviin uusiin ja tehokkaisiin hoitomuotoihin ei ole ainut ongelmamme. Myös hoitavien käsien lukumäärä on rajallinen. Hoitajista ja lääkäreistä on paikoin pulaa jo tällä hetkellä.

‍Helsinki vastaa itsenäisesti sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluistaan, toisin kuin muut kunnat, joissa nämä kuuluvat hyvinvointialueille. Tämä erillisratkaisu toimii nykyisessä sote-mallissa hyvin ja haluan olla varmistamassa sen jatkumista. Samalla Helsingin etua on puolustettava valtion päätöksenteossa, jotta kaupunki saa riittävän rahoituksen palveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava. Nopea hoitoon pääsy ja terveyskeskusten ilta- ja viikonloppuvastaanotot on saatava toimimaan, jotta kiireettömiin asioihin ei tarvitse jonottaa viikkoja tai kuukausia. Digitaaliset palvelut on otettava käyttöön ripeästi. Moni asia voidaan hoitaa etänä ilman turhia käyntejä, mutta näiden palveluiden pitää olla helppokäyttöisiä ja kaikkien saavutettavissa. Mielenterveyspalveluiden tarjonta pitää saada lähelle arkea – niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Ketään ei pidä jättää yksin oman onnensa nojaan hädän hetkellä. Avun on oltava saatavissa mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on oltava etusijalla. Panostetaan liikuntaan, riittävään lepoon, terveelliseen ruokavalioon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jotta ihmiset pysyvät terveinä, toimintakykyisinä ja hyvinvoivina mahdollisimman pitkään. Opetusta ja tiedotusta terveellisistä elintavoista ja liikkumisen hyödyistä on lisättävä edelleen.

Kahden nuoren äitinä tiedän, kuinka tärkeää on, että terveyspalvelut toimivat silloin kun niitä tarvitaan. Vanhemman arjessa ei usein ole aikaa jonottamiselle, pompottelulle tai viivyttelylle. Kun lapsi sairastuu, perhe tarvitsee apua nopeasti. Monimutkainen byrokratia harmittaa ja hankaloittaa arjen sujumista.  Ja kun oma jaksaminen on koetuksella, on tärkeää saada apua ja tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasaantuvat ja pahenevat entisestään. Hoitojonojen lyhentäminen on paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti järkevää. Lykkääntyvät hoidot kasvattavat kustannuksia, heikentävät ihmisten elämänlaatua ja pahimmillaan johtavat ennenaikaiseen menehtymiseen.

Helsingin terveyspalveluiden kehittämisessä on hyödynnettävä moderneja toimintamalleja. Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat palveluiden tuomisen lähemmäs potilasta sen sijaan, että ihmisten on matkustettava hoitopaikkoihin. Digipalveluiden kehittäminen, kuten Maisa-järjestelmän ja takaisinsoittojärjestelmän sujuvoittaminen, on keskeistä hoitoon pääsyn nopeuttamisessa. Samalla ihmiskontaktin merkitys on tunnustettava – hyvä hoito on tasapaino perinteisen potilastyön ja uusien innovaatioiden välillä.

Terveyspalveluiden saatavuuden varmistamiseksi haluan olla puolustamassa monituottajamallia. Potilaan kannalta tärkeintä on hoidon laatu ja nopea hoitoon pääsy.

Julkinen ja yksityinen sektori voivat yhteistyössä tuottaa parempia ja parhaimmillaan myös kustannustehokkaampia palveluita. Esimerkiksi ammatinharjoittajamallin käyttöönottoa perusterveydenhuollossa on syytä edistää, mikä lisää joustavuutta, tehokkuutta ja saatavuutta.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen on erityinen prioriteetti. Helsingin oma terapiatakuu on turvattava ja sen kehittämistä jatkettava, jotta jokainen saa tarvitsemansa avun ajoissa. Myös lastensuojelu, jalkautuva nuorisotyö ja päihdepalvelut ovat keskeisiä osia ennaltaehkäisevässä työssä, joka vahvistaa arjen turvallisuutta ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta pitkällä aikavälillä. Helsingin sote-palveluiden rahoituksen turvaaminen vaatii aktiivista vaikuttamista valtion suuntaan. Ikääntyvän väestön palvelutarpeet tulevat lisääntymään ja kaupungin täytyy saada riittävä osuus valtakunnallisesta rahoituksesta. Samalla on huolehdittava HUS-yhtymän erikoissairaanhoidon rahoituksen kestävyydestä ja löydettävä tasapainoinen ratkaisu kuntayhtymän muiden omistajien kanssa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden talouden on pysyttävä kuitenkin tasapainossa. Uskon, että palveluja voidaan tehostaa ilman laadun heikkenemistä. Järkevällä työnjaolla, oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä ja toimintatapojen sujuvoittamisella voidaan vastata kasvaviin palvelutarpeisiin ilman liian suuria säästötoimenpiteitä. Helsingin on oltava kaupunki, jossa jokainen saa tarvitsemansa terveyspalvelut ajallaan ja palveluiden pitää joustaa ihmisten tarpeiden mukaan – ei toisinpäin.

Terveydenhoito ei ole vain sairauksien hoitamista. Se on ihmisten hyvinvoinnin tukemista kokonaisvaltaisesti. Hoitoon on päästävä ikään katsomatta ja apua on saatava juuri silloin kun sitä tarvitsemme. Päättäjien vastuulla on saada terveyspalvelut toimimaan. Haaste on mittava, mutta uskon että julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin paremmalla yhteistyöllä tulemme onnistumaan. Myös tekoäly ja digitalisaatio tulee ottaa rohkeasti repertuaariin, vaikka hoitavia käsiä ja ihmiskontaktia ei hoidon ja hoivan tarpeessa olevalle korvaa mikään. Molemmille on tarvetta ja paikkans.

Helsinkiläisenä kiinteistönvälittäjänä olen nähnyt läheltä, miten asuminen vaikuttaa ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Koti ei ole vain seinät ympärillä, vaan elämäntapa, joka mukautuu eri elämäntilanteisiin. Jokaisella meistä on yksilölliset asumistarpeet, jotka muuttuvat ajan myötä.

‍Minun ajatuksissani Helsinkiin mahtuvat sulassa sovussa vanhojen puiden, puistojen ja katukivetyksien lisäksi niin kävelijät, autoilijat kuin pyöräilijätkin. Rakennusperinnön, sekä kulttuuristen ja ajallisten kerrostumien kunnioittaminen tulee näkyä päätöksenteossa.

Helsingin tulee päätöksillään edistää luottamusta asuntomarkkinoihin, vahvistaa kaupungin vetovoimaa, kunnioittaa kestävää kehitystä ja pitää huoli myös sujuvista liikenneyhteyksistä.

Helsinkiläiset tuntevat kotikaupunkinsa parhaiten. Kaavoituksen ja alueiden kehittämisen on tapahduttava yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Peräänkuulutan avointa ja rakentavaa vuoropuhelua, jossa kaupunkilaiset ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Näin voimme varmistaa, että Helsinki kehittyy ihmislähtöisesti ja jokainen kaupunginosa voi kukoistaa omalla tavallaan. Alueen asukkaiden pitää tuntea olonsa turvalliseksi, viihtyisäksi ja kotoisaksi omilla kotikulmillaan. Kaupunkimme kasvaa noin 8 000 asukkaalla vuodessa, ja 700 000 asukkaan raja ylittynee jo muutaman vuoden sisällä. Kasvu on hyvä asia, mutta sen on oltava hallittua.

Asuntojen hinnat kehittyvät eri alueilla eri tahtiin, mikä on luonnollinen osa markkinoita. Siinä missä Helsingin on Suomen keulakuvana syytä pyrkiä vetovoimaisuudellaan houkuttelemaan osaamista Suomesta ja myös ulkomailta, on meidän uskallettava kasvaa hallitusti ja sallia vapaan markkinatalouden myötä syntyvä asuntojen hintakehitys. Alueellisten markkinahäiriöiden syntymistä tulee välttää luovalla ja järkevällä kaavoituksella, toimivilla liikenneyhteyksillä sekä rakentavalla vuoropuhelulla niin maanomistajien, rakennusyhtiöiden kuin helsinkiläistenkin kanssa.

 Luonnon ja arkkitehtuurin monimuotoisuus, ihmisten erilaisuus, suuret ja pienet toiveet ja unelmat ovat elämän suola. Haluan olla edistämässä taloudellisesti viisaiden ja vastuullisten asuntopoliittisten ratkaisuiden tekemistä, missä otetaan huomioon erilaisten ihmisten ja perheiden asumistarpeet, luontoyhteys ja yritystoiminnan edistäminen.